Are you bored? No, just burned.

Hejsan!

Siis miten voi olla, että vaikka meillä on koko ajan tupa täynnä ruotsalaisia, en oo päässyt puhumaan ruotsia vielä yhtään! Mua tosiaan pidetään toistaiseksi lähinnä "kulisseissa", että Paul ja Alisha (Blue Mountain Hotelin omistava hollantilaispariskunta) kerkee opettaa mulle kaikki jutut etten mokailisi asiakkaitten edessä...tai jotain :D Toistaseksi oon siis vain laittanut aamuisin huoneita kuntoon sen jälkeen kun asiakkaat ovat checkanneet itsensä ulos ja iltaisin auttanut illallistiskien kanssa.

Tajusin tuon ekan postauksen jälkeen, että ehkä tätä
hommaa olisi vähän enemmän voinut avata, koska varsinkin koulutyypeillä menee varmaan sekaisin että kuka meni mihinkin harjoitteluun ja silleen. Eli paikka on Blue Mountain Hotel Itävallan Verditz-vuorella, Alpeilla siis ollaan. Ennen tänne tuloa tiesin vain, että täällä on töissä Paul, Alisha ja keittiömestari Radim. Saavuttuani kuitenkin kuulin, että Radim oli ottanut hatkat ja tilalle oli pestattu kolme harjoittelijatyttöä; minä, italialainen Silvia ja joku englantilainen Pippa, joka ilmeisesti saapuu kahden viikon päästä. Meidän viiden (ja hotellin asiakkaiden) lisäksi täällä asustaa myös Bram, Alishan ja Paulin 2-vuotias poika (ihana!!) ja Charlie-koira. Lisäksi naapurit käyvät usein täällä syömässä ja istumassa iltaa.

Bam!

My gal Charlie.

Tänne tullessa kuulin myös ekaa kertaa, että tää on (tai ainakin yrittää olla) ns. biker-hotelli eli houkutella erityisesti moottoripyöräilijöitä., mikä on mun mielestä aika loistava idea, koska täällä on kyllä varmaan tosi kiva ajaa motskaria kun tiet on mutkaisia mutta hyväkuntoisia ja maisemat mielettömän hienot. Toi biker-teema näkyy esim. ruokalistassa (mm. "Banditos menu") ja siinä, että Paul on rakentanut tuonne alakertaan sellaisen pelihuoneen, mistä löytyy biljaripöytää ja baaria ja parkkitilaa moottoripyörille. Toistaiseksi täällä on ollut melko hiljaista, koska high season on vasta alkamaisillaan, mutta esimerkiksi tänään illalla tänne tulee n. 60 illallisvierasta, joten kiirettä riittää. Tänään Paul opettaa mulle ainakin baarihommia, koska illalla mun pitäisi osata tehdä erilaisia kahveja ja kaataa olut oikein ja niin edelleen. Lisäksi me käydään laittamassa palju ( SUOMALAINEN!) päälle, koska jotkut asiakkaat halusivat hengailla siellä.

Mulla on aika paljon vapaa-aikaa täällä, yleensä 12-18 ja eilen me lähettiinkin Silvian kanssa alas Afritz am Seehen ("Afritz järven rannalla") kiertelemään paikkoja ja ottamaan aurinkoa rannalle. Ensin me käveltiin ehkä joku tunti järven vierusta pitkin. Vähän siinä äimäsin, kun me käveltii ihmisten pihojen ja peltojen läpi, mutta ilmeisesti se oli erittäin ok ja kaikki vastaantulevat moikkasivat meitä. Tää on muutenkin ihan mahtava paikka, kun kaikki ihmiset on ihan super avuliaita ja ystävällisiä, ja pihat ja talot on aivan älyttömän siistejä. Missään ei maalit rapiset tai kukkapenkit rehota tai nurmikko ole ajamatta. Ihmettelin tätä Alishalle ja se sanoi, että sen mielestä itävaltalaiset ei käy niin paljon lomamatkoilla, vaan ne jää kotiin laittamaan paikkoja ja nautiskelee sillä tavalla.

SK 0 ja ainoastaan posket palo!

Afritz-järvi leirintäalueen rannalta

Oon ollut vähän ihmeissäni siitäkin, että vielä ei ole ollut YHTÄÄN ikävä Suomeen! Kaikki on tosi mukavia, varsinki Paulin ja Silvian kanssa tuun tosi hyvin juttuun. Bram on maailman letkein pikkujätkä, eilen leikittiin sen kaa tunti ulkona vaikka eihän meillä ole edes yhteistä kieltä :D Mut hyvin ymmärrettiin toisiamme! Mä tulkitsin että "Anna" = Johanna, "brum"= auto/traktori/mikä tahansa hauska juttu ja "Bam"= Bram ite. Kaikista mukavinta on iltaisin, kun asiakkaat vetäytyy huoneisiinsa ja me jäädään tänne alas "ryyppäämään"  ja pelaamaan biljardia. Alan olla jo aika hyvä molemmissa! :D Vitsi.

Mun juttujen asiapitoisuus tulee ehkä nousemaan jossain vaiheessa, mut kuvien laatu ei. Siis näähän on just sen näkösiä, mitä tulee kun huonolle kuvaajalle antaa huonon kameran. Itseasiassa tuun todennäkösesti olemaan kännykän kameran varassa koko reissun, koska JOKU on perseilly meidän kameran akut niin että niistä toinen kestää minuutin ja toinen ehkä tunnin pari, mutta sammuilee koko ajan. Näin. Mutta nyt lähen syömään lounasta ja sen jälkeen lähen varmaan tuonne ulos reippailemaan. Nauttikaa tosta lopun sekalaisesta kuvakollaasista, siinä on näkymiä tästä hotellilta.

Näkyy!